Tarinoita, tuotoksia ja tunnelmia Boheemilta Verstaalta

perjantai 25. tammikuuta 2013

SatumaistaMaailmaa





Viehtymys Lasiin, tummentuneeseen metalliin, kimmeltäviin peileihin ja pieniin yksityiskohtiin voivat yhdessä auringon valon kanssa loihtia joskus ilmoille Satumaisen tunnelman - ja saada hetkeksi irtautumaan arjesta. Saduissa piilee ripaus arkea makeuttavaa sokeria, kuten Madame S vakaasti uskoo...  

torstai 17. tammikuuta 2013

Talvinen Runo

Talvinen Runo

Talvisen Pohjolan huikea Valo on inspiroinut kirkkaudellaan ja saanut ilmenemismuotonsa myös Madame S'n Sermissä...Talvinen Runo sermi on syntynyt juurikin tuon huikaisevan valon innoittamana. Sen runollinen vaaleus tuo mielikuvan Pohjolan talven erikoislaatuisesta kauneudesta ja voimauttavasta, jo kevättä enteilevästä valosta...

Ps. Sermistä voi halutessaan kurkata lisää kuvia  Silkkaa Satua sivuilta

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Kaarina Kuuntytär


Nimensä mukaisesti SatuVerstaalla syntyy toisinaan myös Satuja...yksi sellainen työn alla oleva Aikuisten "PrinsessaSatu" on Tarina Kaarina Kuuntyttärestä, jonka elämää ja vaiheita voi tulevaisuudessa seurata täällä Blogissa "Jatkokertomuksena".  Näin Kaarina pääsee elämään myös muualla, kuin siellä iän ikuisessa, pölyisessä Pöytälaatikossa...

Kaarina Kuuntytär on saanut alkunsa lukuisista pakomatkoista sisäiseen maailmaan - maailmaan, joka olisi ehkä voinut olla joskus olemassa, mutta joka on kuitenkin täysin yhden mielenkuvituksen tuotetta.

Tervetuloa siis halutessanne Astumaan sisään Linnojen ja Tanssiaisten - Kaarina Kuuntyttären - maailmaan,
Madame S

KuunNeito (I osa)



Kuunvalossa kalpeina hohtavat vaaleat tornit loivat vahvan kontrastin synkälle syystaivaalle, missä korpit lentelivät raakkuen tummanpuhuvien puiden yllä. Linnaa lähestyi juoksujalkaa vaalea hahmo, jonka iho hohti helmiäisen valkoisena kilpaa kirkkaan kuunvalon kanssa. Kuun valon hohteessa kylpevä hahmo nousi linnalle johtavia portaita suurin harppauksin, silkkisen pukukankaan kahahdellessa kiireisiä askelia tahdittaen. 

Tummista varjoista puiden lomasta ympäristöä tarkkaileva muukalainen pidätti hengitystä hahmoa salaa tutkiessaan. Hän oli täydellisen lumoutunut hahmon miltei ylimaallisesta kauneudesta.

Portaiden yläpäähän päästyään tuo jumalainen olento päästi puvun raskaat helmat valahtamaan käsistään kankaan kahahtaessa maahan, peittäen ensin sirot silkin verhoilemat nilkat ja lopulta myös pienet, satiinikankaasta taidokkaasti valmistetut kengät. Hahmo kylpi vielä hetken kalvakassa kuunvalossa, ikään kuin empien, pujahtaako lainkaan sisälle raollaan olevasta suuresta tammiovesta. Sitten tuo eteerisesti loistava hahmo vilkaisi vielä nopeasti ympärilleen aivan kuin varmistaakseen, ettei kukaan ollut seurannut häntä. Pian hahmo oli poissa ja raskaan tammioven kumea kolahdus sai korppien raakkumisen hetkeksi taukoamaan. 
Koko tienoon valtasi yhtäkkinen mykkä hiljaisuus, eikä muukalainen uskaltanut vieläkään hengittää täysin vapautuneesti. Samassa pilviharso peitti kalpeana hohtavan kuun harmaalla verhollaan. Pimeys laskeutui nyt myös linnan valkoisten tornien ylle. Korpit aloittivat jälleen pahaenteisen, taukoamattoman raakkumisensa.

Muukalainen liikahti hieman ja hevonen korskahti hermostuneesti hänen allaan. Viimein hän uskalsi vetää syvään henkeä ja kostea, märiltä lehdiltä tuoksuva syysilma tunkeutui sisään hänen keuhkoihinsa. Vielä hetkisen hiljaista tienoota tarkkailtuaan muukalainen kopautti hevosensa kylkiä ja kannusti ratsunsa kiitävään laukkaan ylitse niittyjen ja nummien, joille aamuyön kostea sumu oli alkanut hiljalleen laskeutua. Hänen sydämensä sykki kiivaasti hevosen kavioiden tahdissa.

______


Kaarinan sulkiessa raskastekoisen tammioven hänen sydämensä takoi rinnassa kuin ulospääsyä etsien. Pelko ja jännitys saivat hänet miltei huohottamaan ääneen. Joku oli tarkkaillut häntä linnan pihaa reunustavien sypressien varjoista, hän oli siitä aivan varma. Kaarina avasi viittansa soljen ja antoi raskaan kankaan valahtaa kylmälle kivilattialle. Hän lukitsi oven salvat miltei äänettömästi ja sytytti oven pielessä odottavan kynttelikön vahakynttilät vapisevin sormin palamaan. Hän nosti raskaan kynttelikön heiveröiseen käteensä ja lähti sitten lepattavien liekkien valossa hiljalleen hiipien nousemaan linnan kivisiä portaita ylös kohti makuukamariaan, tummien varjojen tanssiessa uhkaavina portaikon seinillä kuin varjojen aavemaisissa  tanssiaisissa. 

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Tuhkimoista Prinsessoiksi

Talvinen Tuhkimo

Näiden Tuhkimo tuolien sisällä piilottelee selvästikin Ihastuttavia Prinsessoja, joiden esiin loihtimen odottaa vain Haltiattaren taikasauvan ihmeitä tekevää kosketusta...viuhuvia maalipensseleitä ja kauniita kankaita on siis luvassa Törölän Kamarissa näin alkuvuodesta - Tulkoon Vuodesta siis ihmeellisen Taianomainen ja Unohtumattoman Ihastuttava myös kaikille kanssaIhmisille.  

Tuhkimoita pinossa

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Enkeleitä, enkeleitä


Enkeleiden Siivin ja sulosoinnuin Toiwottaa SatuVerstas Kaikelle Kansalle sielua lämmittävän Tunnelmallista Joulun Odotusta!

tiistai 27. marraskuuta 2012

Satumaisissa Ermenonvillen maisemissa

Monsieur Rousseaun muistomerkki



Rousseaun Puutarhasta löytyi ihastuttava, hieman yksinäisen näköinen penkki, joka suorastaan kutsui istumaan ja nauttimaan edessä levittäytyvistä kuvan kauniista näkymistä. Historian havinaakin tuossa penkissä oli läsnä, sillä tuolla samaisella penkillä on myös Marie Antoinette istunut joskus samaa maisemaa ihailemassa.

Ermenonvillen Linna


Myös Rousseau majaili Markiisi Girardinin vieraana puiston vieressä sijaitsevassa Ermenonvillen linnassa, mikä toimii nykyään LinnaHotellina. Eivätkä hotellin hinnat ole päätä huimaavia, vaikka elämys Linnassa nukutusta yöstä onkin kerrassaan uskomaton kokemus.


maanantai 19. marraskuuta 2012

Törölän Kamarin Avoimet Ovet


Törölän Kamariin kotiutuneiden SatuVerstaan ja Setä-Heikin Nostalgiavalinnan Avoimet Ovet -tapahtuma oli täynnä tiheää tunnelmaa, Lämpimiä käsitöitä useilta eri kädentaitajilta, Nostalgisia tavaroita ja kerrassaan Ihastuttavia, käsityötä arvostavia Ihmisiä.

Kiitos ja Syvä niiaus kaikille mukana olleille, teitte Päivästä Ikimuistoisen! Noita muisteloita sopii makustella vielä pitkään kiikkustuolissa hymy suupielissä kareillen.







Silkkaa Satua mukana Törölän Kamarissa
  

perjantai 16. marraskuuta 2012

SatuVerstaan Kotikulmilla


SatuVerstas löysi viimeinkin kotoisat kotikulmat Littoisten Wanhan Verkatehtaan kupeesta. Historian lehtien havina huokuu idyllisestä miljööstä vahvana ja silti niin Kotoisana - kaiketi yksi niitä parhaita paikkoja maailmassa...

perjantai 9. marraskuuta 2012

Luvassa Silkkaa Satua


SatuVerstas on pakannut Kimpsut Kapsäkkiin ja suuntaa huomenna lauantaina 10.11 Silkkaa Satua kokoonpanolla Turkuun Hansakortteliin Käsityöläisten tapahtumaan. Tervetuloa katsastamaan mielenkiintoista tapahtumaa ja ihanaisia käsitöitä Turun keskustan ytimeen klo 10-18!

keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Ajatuksellinen Filosofian Temppeli



Sammaloitunutta Kauneutta


Filosofian Temppeli Rousseaun puutarhassa on hämmästyttävän kaunis kaikessa "merkityksellisessä" ja tarkoituksenmukaisessa keskeneräisyydessään...Kuten Filosofiakin, on myös Temppelinsäkin ikuisesti oleva keskeneräinen. Niin esteettisen ajatuksellista, että mieli kohoaa kuin portaiden askelmia ylöspäin sitä ajatellessa.

torstai 25. lokakuuta 2012

Satumaista Tunnelmaa




Satumaisia näkymiä syksyisissä väreissä rakentui Paimiossa sijaitsevaan ihastuttavaan Tunnelmapuotiin,  kun Satumekot ja Satuverstas saivat  mahdollisuuden yhdistää yksilölliset Mekkoluomukset ja Salongin kalusteet samaan nurkkaukseen. Tuloksena oli varsin Satumainen kokonaisuus - kuinkas muutenkaan. Käykäähän puodissa kurkkaamassa, jos Paimion sisustuskulmilla suinkin liikutte... 






lauantai 20. lokakuuta 2012

Syksyn Teema - Rousseaun Puutarhassa


Viimesyksyinen vierailu Monsieur Rousseaun Puutarhassa Ranskan Ermenonvillessa oli filosofisen esteettinen ja inspiroiva Elämys vailla vertaansa. Tuosta upeasta luonnollisesta taideteoksesta, "maanpäällisestä paratiisista" kumpuaakin SatuVerstaan Syysteema ja myös syksyn myötä valmistuvat tuotteet ovat saaneet paikasta innoituksensa.


Rousseaun Puutarhassa kenties kauneinta on luonnon ja ihmisen rakentaman välillä vallitseva sopusointu ; Siellä ihmiskäsi ei ole pyrkinyt liikaa dominoimaan luontoa, vaan luonto esittäytyy sykähdyttävän monimuotoisena. Puutarha on ensimmäisiä ranskalaisia Maisema Puutarhoja -  uudenlainen puutarhatyyppi levisi 1700-luvulla Englannista Ranskaan. Kurinalaiset, ihmiskäden muokkaamat ranskalaiset muotopuutarhat saivat hiljalleen väistyä taka-alalle luonnollisemman puutarhamuodin tieltä. Puutarhan rakennuttaja Markiisi Girardin oli Rousseaun hyvä ystävä, oppilas ja lopulta myös työnantaja. Hän rakennutti Linnansa Puutarhan Rousseaun ajatusten inspiroimana. Rousseau vietti Ermenonvillesä viimeiset aikansa Markiisi Girardinin kutsumana ja koki siellä myös elämänsä lopun vuonna 1778. Rousseau haudattiin Ermenonvillen Puutarhaan, taiteilija Hubert Robertin suunnittelemaan hautaan järvessä olevalle pienelle tekosaarelle (Rousseaun maalliset jäänökset siirrettiin kuitenkin 1794 Pariisin Pantheoniin).

Rousseaun hautamuistomerkki taustallaan Ermenonvillen Linna

Rousseaun Puutarha on Unelma Paratiisista - Paratiisi teema oli keskeinen Maisema Puutarhoja suunnitellessa. Rousseaun Puutarhassa valtasi tunne, että olin löytänyt palan etsimääni "Kadotettua Paratiisia" - maanpäällistä Ideaalia. 


keskiviikko 17. lokakuuta 2012

SatuVerstas muuttaa


Tavarat, työkalut, kankaat, maalit ja mööpelit on taas pakattu laatikoihin ja SatuVertas muuttaa jälleen...Edessä on siis paljon tavaroiden uudelleen järjestelyä ja inspiroivien tunnelmien sommittelua, mutta tällä kertaa toivottavasti se Verstaan todellinen "Kotimaisema" on löytynyt. Siitä persoonallisesta maisemasta kuulee ja näkee täällä piakkoin lisää...  


keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Kadonnutta Paratiisia etsimässä (Osa I)

Unohdetun Paratiisin portti
Romantikon "ytimeeni" kuuluu ajatus - kaiketi miltei pakkomielle - maanpäällisestä Unohdetusta Paratiisista, joka vain odottaa löytäjäänsä...tuo ajatus on kummitellut mieleni sopukoissa vuosia, jollei jopa vuosikymmeniä. Olen koittanut etsiä ja löytää tuota paikkaa tietoisesti ja ajoittain kaiketi myös tiedostamattomasti. Välillä se tuntuu olevan kuin ikuisesti kaukaisena pysyttelevä saari, jota ei yksinkertaisesti voi laiva koskaan tavoittaa. 

Tuon Unohdetun Paratiisin osalta Kaiken kaiketi konkretisoi vuosia sitten katsomani elokuva Loistava Tulevaisuus (elokuva perustuu löyhästi Charles Dickensin kirjaan Great Expectations). Tuossa elokuvassa oleva paikka nimeltään Paradiso Perduto sai jotain merkillistä liikehdintää aikaiseksi sisälläni. Tuo Rapistunut, raunioituva ja unohduksen usvassa uinuva Huvila ikään kuin teki näkyväksi ja konkreettiseksi kaiken sen, millaiseksi olin omaa unohdettua paratiisiani rakentanut mielikuvituseni voimin. En oikein vieläkään tiedä, miten se on mahdollista, mutta tuossa paikassa - Paradiso Perdutossa - tuntui kiteytyvän jokin eriskummallisen merkityksellinen ja elämää suurempi sanoma. 

Saksasta matkan varrelta löytynyt "Pradiso Perduto" - Kadotettu Paratiisi
     
Ajatus (ihmis) Elämän unohtamista Paratiiseista on kiehtonut ja inspiroinut minua edelleen - kaikkien vuosien jälkeenkin. Nyt olenkin mekoisen vakuuttunut, että nimensä mukaisesti tuo paikka - minun Kadotettu Paratiisini - kaiketi löytynee Italiasta...joskus tulevaisuudessa. Joten etsintä jatkuu edelleen. Yksi Paratiisimainen paikka löytyi Ranskasta, mutta siitä toisella kertaa enemmän.


torstai 27. syyskuuta 2012

"KattoKaupungissa"

Rakennusten Katot voivat joskus olla äärettömän mielenkiintoisia ja viehättäviä.  Tästä Ranskassa Loiren laaksossa sijaitsevan Chambordin linnan katto on ehkä yksi huikeimmista tapauksista. 

Chambordin metsästyslinnan  katolle "kätkeytyy" kuin oma maailmansa - Katto Kaupunki. Sen sokkeloissa vaellellessa voi ihailla pieniä torneja, koristeellisia savupiippuja ja (helposti) kuvitella olevansa pienessä, kauniissa, eriskumallisessa kaupungissa. 

Noillle katoille hoviväki kerääntyi joskus katselemaan silkin hohtavissa asuissaan Kuninkaan metsästystä. Näkymät katolta ovatkin kauniita, mutta eniten siellä kuitenkin itseäni viehätti tuo eriskummallinen, rakennettu Taideteos.   




torstai 20. syyskuuta 2012

Romantikko

Romantiikka oli 1700-luvun jälkipuolella Euroopassa alkanut taiteellinen ja intellektuaalinen suuntaus, joka painotti muunmuassa Tunteita, Mielikuvitusta ja Vapautta. Luonnon merkitystä korostettiin niin taiteissa kuin kielessäkin. Romantiikka korosti myös Vapaudenkaipuuta, Yksilöllisyyttä, Kohtalon uskoa ja ihmisen irrationaalista toimintaa.

Romantikon Maisemaa Saksasta



Kaiketi lapsesta asti olen tiedostanut olevani Romantikko...ehkä osittain juuri sen vuoksi olen lähes aina kokenut olevani jotenkin *erilainen* ja usein myös väärin ymmärretty tässä modernissa maailmassa... Looginen ajattelu ja järjen käyttö ovat minulle täysin vierasta maaperää - piirteitä, jotka nykymaailmassa ovat lähes välttämättömiä ja myös itsestäänselvyyksiä. Olen usein pohttinut, miten ihmeessä olen edes selvinnyt tässä Järkeä ylistävässä maailmassa "aikuiseksi" asti. Mielestäni aikaamme kuvastavaa on, että älykkyys mitataan Mensan testillä...jos et osaa "loogisia" tehtäviä, olet yksinkertainen ja Älytön. Mutta onko ihmisen älykkyys todellakin niin suppeaa ja yksipuolista, että se on mitattavissa moisilla testeillä?

Tiedän, että olen aina ollut (ja tulen myös olemaan) Haaveilija ja Uneksija (nykytermein Haihattelija) - mutta olen sen asian hiljalleen hyväksynyt - se on oleellinen osa persoonallisuuttani. Ja kuten joku on joskus asian ilmaissut,
"Unelmissa piilee Ikuisuuden Portti"...





SatuVerstaalla sisäinen Romantikko on saanut olla ja hengittää vapaana...siitä "järjettömyydestä" onkin kummunnut myös uusia Romantikko - nimeä kantavia tuotteita, joista kuulemme täällä jatkossa lisää...

Romantikon KännykkäPussukka



Romantikko Kaulakorut
Romantikko Kassit ja Tyynyliinat
  

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Lumoavat Markkinat

Littoisten Markkinoita vietettiin tänään mitä parhaimmassa säässä auringon paistellessa, ihastuttavien ihmisten voimalla vanhan Verkatehtaan lumovoimaisessa miljöössä. Päivästä jäi varmasti vahvan idyllinen muistijälki lisäkseni myös monelle muulle paikalla olleelle - ainakin hymyilevän onnellisia kasvoja näkyi Markkinapaikalla joka puolella. Eikä ihme, sillä elämyksellistä nähtävää ja koettavaa oli yllin kyllin.



Silkkaa Satua kokoonpano sai markkinoilla Lämpimän vastaanoton ja herätti kiinnostusta, mikä oli erittäin positiivista. Iso Kiitos Markkinoita järjestäneille ja siellä mukana olleille - teitte tästä päivästä ikimuistoisen!    

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Luvassa Lumoavat Markkinat

Ainutlatuista tunnelmaa ja Wanhan ajan markkinahumua on luvassa tulevana sunnuntaina (16.9 klo 12-16) Littoisten Työväentalon pihamaalla Perinnemarkkinoiden muodossa. Myös Silkkaa Satua kokoonpano suuntaa sinne tunteella pakattuine kapsäkkeineen...

      

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Silkkaa Satua ilmassa




Kenties elämä voisi olla Silkkaa Satua tästä hetkestä aina pitkälle tulevaisuuteen? Nyt siihen ainakin olisi oiva tilaisuus, sillä syksyisessä ilmassa on nyt aistittavissa Silkkaa Satua...
 






SilkkaaSatua on kolmen samanhenkisen käsityöläisen mielikuvituksellinen kokoelma Asusteita, Mekkoja ja sisustuksellisia luomuksia. Ihastuttavasta Satuhilkka blogista voit lukea aiheesta lisää.










Silkkaan Satuun saatat syksyn myötä törmätä Sauvon Puuhauksessa, erilaisissa tapahtumissa ja lisäksi myös facebookissa

Satumaisia Syystunnelmia Toivotellen,
MadameS 


SilkkaaSatua "ensi-esiintyminen" Sauvo Avoinna tapahtumassa kesäkuussa  

maanantai 13. elokuuta 2012

Rouva Brontën Tarina

Kerrassaan merkillisiä asioita voi välillä tapahtua...ja kaiken takana tällä(kin) kertaa olivat Ihastuttavat Naiset.

Sain vihdoin ja viimein luettua yhden "Romantikkojen Raamatuista", nimittäin Charlotte Brontën kirjoittaman Kotiopettajattaren Romaanin. Kirja oli mielestäni kerrassaan häkellyttävän hyvä ja uppouduin täysin kirjailijattaren luomaan kiehtovaan maailmaan, sekä mielenkiintoisiin henkilöhahmoihin. En voinutkaan uskoa silmiäni, kun huomasin yhden Ystäwättäreni Blogissa kuvan persoonallisesta, hänen itse tekemästään torsosta, jonka hän oli päällystänyt - milläs muullakaan, kuin Brontën Kotiopettajattaren Romaanin sivuilla. Ja minä kun olin haaveillut moisesta mannekiini torsosta jo usean vuoden ajan...





Niinhän siinä sitten kävi, että ihastuttava "Rouva Brontë" sai uuden kodin. Ja minä olen uudesta, inspiroivasta "perheenjäsenestä" erittäin tohkeissani. Ehkäpä tapahtumasarjan taustalla oli joku "suurempi juoni", ken tietää, mutta Rouva Brontë edustaa mielestäni Romantikon sielun elämää Parhaimmillaan. Niin, ja löytyihän meidän perheestä jo valmiiksi Brontëlle poikakin, ranskalaista alkuperää oleva Andrei.