Tarinoita, tuotoksia ja tunnelmia Boheemilta Verstaalta

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Pohdintaa Kauneudesta

Luonnollista, puhdasta Kauneutta

"Sielu rakastaa kaikkea kaunista ja syvää" on joku viisas joskus sanonut. Todellinen kauneus tuntuukin vaikuttavan sieluumme, aivankuin kauneudella olisi suora väylä sisimpäämme. Oli kauneus sitten miltei missä tahansa muodossaan; musiikkia, taidetta, arkkitehtuuria tai vaikkapa vain patsas metsän keskellä, sen vaikutukset meihin voivat olla yllättävän suuret. 

Miksi siis kauneutta ei hyödynnetä enemmän esimerkiksi sairaala-arkkitehtuurissa tai erilaisissa hoitokodeissa, missä sillä voisi olla todella positiivisesti asukkaisiinsa vaikuttava rooli? Kaiketi siksi, että Suomi on edelleen tehokkuuden ideologian valtaama maa ja sen ajattelumallin näkökulmasta kauneus on jotain toisarvoista, ei lainkaan niin merkityksellistä. Tehokkuuden ajattelu näkyy edelleen hyvin myös arkkitehtuurissa, eritoten edeltävien vuosikymmenten elementtitaloissa, joita ei kaiketi hyvällä tahdollokaan voi kutsua Arkkitehtuuriksi. Ja ympäristöllä on tunnetusti suuri vaikutus meihin. 

Joku kauneutta arvossaan pitävä (radikaali) arkkitehti onkin ehdottanut, että noiden mielikuvituksettomien, kauneutta tyystin kaihtavien talojen tilalle rakennettaisiin silmää hivelevän kauniita rakennuksia. Ja ihmiset voisivat muutoksen myötä paremmin. Kerrassaan kutkuttavan mielenkiintoinen ajatus sinänsä.

Harmaan betonilähiön kasvattina olen löytänyt itselleni sellaisen ympäristön asua, missä silmä lepää kauneudessa. Osittain kaiketi lähiötaustasta johtuen osaan myös arvostaa tuota ympärilläni näkyvää Kauneutta - se onkin mielestäni parasta sielun ruokaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti