Tarinoita, tuotoksia ja tunnelmia Boheemilta Verstaalta

torstai 12. lokakuuta 2017

Pieni Pyhämatka

Kauan olen mielessäni suunnitellut päiväretkeä uljaaseen Helsinkiin ja nyt se viimein toteutui, eräänä hyvin sateisena ja tuulisena päivänä


Aamu alkoi kahvilla ja croisantilla  tunnelmallisessa kasvitieteellisen puutarhan tiedekahvila Violassa - se oli päivään mitä mainioin aloitus 

                                ***

Sitten päätin tehdä 'pienen aamukävelyn' Helsingissä, päämäärättömästi Ullanlinnassa ja wanhassa Eirassa tarpoen. Kunnes muistin, että olin jo vuosia sitten miettinyt, että voisin piipahtaa Helsingin katolisessa kirkossa, Pyhän Henrikin Katedraalissa




Ja voi mikä Ihanuus siellä odottikaan! Lourdesin Neitsyt Maria otti matkalaisen vastaan ja pieni sympaattinen tiilikirkko oli hengähdyspaikkana mitä kaunein ja mainioin

***

Sitten kävelyreitin varrelle sattui kaunis johanneksen kirkko, jossa en ollut koskaan aiemmin vieraillut sisällä. Nyt sekin sattui olemaan auki ja sen arkkitehtuuri oli sisätiloiltaan suorastaan hengästyttävän huikea




Johanneksen kirkosta askeleet veivät kohti Senaatintoria, ja siellä piipahdin Yliopiston vanhassa päärakennuksessa ihailemassa arkkitehtuuria ja upeita, vanhoja kipsiveistoksia
  



Päivän kruunasi pitkät lounastreffit ihastuttavan Ystävän kanssa Upean Kansalliskirjaston opiskelijaruokalassa. 


Helsinki hurmaa joka kerta siellä käydessäin ja jälleen tuli sellainen tunne, että siellä pitäisi vierailla paljon useammin - ihailemassa tuota Maamme uljasta pääkaupunkia ja sen henkeäsalpaavaa Arkkitehtuuria.
***




torstai 21. syyskuuta 2017

Baletin kaipuu




Nyt kun en ole päässyt pitkään aikaan aikuisbalettiin polvi ja lonkkaongelmien vuoksi, huomaan kaipaavani sitä ihan hirvittävästi.

Lajina baletti on niin äärettömän esteettinen ja parasta balsamia mielelleni, ettei varmastikaan toista löydy minulle samanmoista. Nyt todellakin toivon, että vielä tulevaisuudessa balettitangon ääreen pääseen ja klassisen musiikin sulosointuja korvissani kuulen. Toivossa on lohduttavaa elää!

keskiviikko 23. elokuuta 2017

Kaunis Suomi Neito

Tämä on ollut ehkä kiireisin kesä ikinä. Kotona ei ole juurikaan ehtinyt olemaan, kun on matkustanut ympäri Suomen maan. Ja tuolla matkallain olen nähnyt, miten kaunis ja monimuotoinen maa meillä täällä onkaan - kerrassaan Sorea miltei satavuotias SuomiNeito! 

 Olen aina ollut perinne ihminen, mutta tänä kesänä tuon katoavan Kansanperinteen vaalimisen tärkeys on minulle kirkastunut. Tehkäämme siis kansanperinteistä jälleen vahvoja ja kukoistavia, sillä niissä on paljon juurikin sitä paljon puhuttua suomalaisuutta.

Tässäpä hieman tunnelmia kesältä

Turun Keskiaikaiset markkinat 
Kesän suosikki tapahtumani. Sain olla mukana vapaaehtoisena tekemässä yhtä Turun hienointa ja elämyksellisintä tapahtumaa. 


Käsittämätön Kärsämäki
yllätti matkalaisen täydellisesti




Käsittämättömällä Kärsämäellä Ihanan Ystäwän tunnelmallinen kesäkauppa  Setä-Heikin Nostalgiavalinta
majaili Wanhassa Aitassa Kärsämäen keskustassa 

Sain toimia kolme päivää kauppa-apilaisena - Ihan Mahtavaa!

Kärsämäellä oli myös upea kyläläisten yhteisponnistus, Paanukirkko, jonka akustiikka on vailla vertaa


Tuli vierailtua myös oman lapsuuden Mummolan maisemissa ja siellä tunnelmoitua hienossa Kuoreveden kotiseutumuseossa 

Mummolan Menopelejä



Kermana loppukesästä olivat Tampereen Kulttuuriyhdistyksen  järjestämät Nottbeckien Niittyjuhlat Finlaysonin Palatsilla. Upeat, elämykselliset juhlat olivat kovasti Mamselli Mathildan mieleen. Pääsipä Mamselli tapaamaan Rakasta Mamselli Ystävääkin pitkästä aikaa - oli Ihanaa

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Mamselli Mathilda




Olen vasta viime vuosina ymmärtänyt, että sisälläni asuu useita erilaisia Hahmoja. Joku viisas filosofi joskus muinoin sanoi, että maailmassa ei ole olemassa yhtä yleispätevää totuutta, vaan erilaisia näkökantoja. 

Samaa filosofiaa voin soveltaa hyvin myös itseeni. Ei ole olemassa vain yhtä Satua, vaan minussa on monia erilaisia Satuja. Ja yksi niistä on Mamselli Mathilda, jonka päivä kuvina löytyy 
Silkkaa Satua blogista.

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Kirjainten vaikeus


Viime aikoina olen harjoitellut kirjaimia. Paljon
Joskus kuvittelin, että olisin jokseenkin hyvä kirjoittamaan käsin. Mitä vielä, se oli todellinen harhaluulo. Tämä vuosi on osoittanut, että erilaisten kirjainten ja tekstausten teko ei todellakaan ole helppoa kuin heinän teko. Päinvastoin. Olen varmasti saanut hankittua useamman harmaan hiuksen kirjaimia pakertaessani, niissä kun on aina jokin pielessä - milloin ne ovat liian pieniä tai turhan suuria, milloin liikaa kursiivissa tai liian vähän.  

Se on kuitenkin varmaa, että kyseinen harjoittelu on hyödyllistä (vaikkei aina niin palkitsevalta tunnukaan). Nimittäin lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että käsin kirjoittaminen - tuo katoava luonnonvara - on äärettömän hyvää jumppaa aivoille. Siinä kun tarvitaan käden ja silmän tarkkaa yhteistyötä. Joten kirjain sulkeiset jatkukoon!


perjantai 13. tammikuuta 2017

Satumaista somistamista


Lapsuus betonilähiössä on kohdallani johtanut siihen, että minulla on loputon kauneuden ja koristeellisuuden nälkä. Ankeat, samalta näyttävät - kaiken kauneuden ja koristeellisuuden kieltävät elementtitalot - kasvattivat pienen tytön mielessä suunnattoman kaipuun kauneutta kohtaan. Tuo kauneuden nälkä saa ilmenemismuotonsa nykyään elämässäni lähes kaikkialla, joskus jopa hieman häiritsevässä määrin. 


Toisaalta, kauneutta voi luoda lähes mihin tahansa ja sitä voi joskus myös löytää odottamattomista paikoista. Visualistin opinnoissa (ja työssä) kauneus ei ole mikään mitätön sivuseikka, vaan sillä on oikeasti merkitystä, monessakin mielessä. Siksi nautinkin äärettömän paljon siitä, että lähes päivittäin saan nykyään harjoitella kauneuden toteuttamista eri muodoissaan niin koulussa kuin kotona. Somistaminen on minulle suorastaan elämäntapa.

Ehkäpä vielä joskus tulee aika, jolloin betonitaloja ruvetaan koristelemaan kauniilla betonista tehdyillä ornamenteilla. Uskonkin vakaasti, että Kaunis ympäristö (jos mikä) muokkaa ihmistä parempaan suuntaan. Kauneuden ei siis tulisi olla kiellettyä, vaan sallittua - oikeastaan ihan kaikkialla!



Taide - ehtymätön Kauneuden lähde


lauantai 19. marraskuuta 2016

Tule Joulu Hopeinen







Visualistiopiskelijan Unelmaprojekteihin kuuluu jouluikkunan rakentaminen myymälään. Pääsin toteuttamaan sellaisen ihastuttavaan Silverhome nimiseen sisustusliikkeeseen Turun keskustaan, yhdessä liikkeen avuliaiden työntekijöiden kanssa. Jouluikkunan suunnittelun lähtökohdaksi valikoituivat joululaulut - niistä kun syntyy sydämeen se aito joulutunnelma.

Hopeisen joulun kimmeltävästä tunnelmasta pääsee nautiskelemaan Silverhome myymälöissä Turussa ja Tampereella. 

Tervetuloa siis astumaan sisään Jouluun Hopeiseen!