Tarinoita, tuotoksia ja tunnelmia Boheemilta Verstaalta

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Mamselli Mathilda




Olen vasta viime vuosina ymmärtänyt, että sisälläni asuu useita erilaisia Hahmoja. Joku viisas filosofi joskus muinoin sanoi, että maailmassa ei ole olemassa yhtä yleispätevää totuutta, vaan erilaisia näkökantoja. 

Samaa filosofiaa voin soveltaa hyvin myös itseeni. Ei ole olemassa vain yhtä Satua, vaan minussa on monia erilaisia Satuja. Ja yksi niistä on Mamselli Mathilda, jonka päivä kuvina löytyy 
Silkkaa Satua blogista.

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Kirjainten vaikeus


Viime aikoina olen harjoitellut kirjaimia. Paljon
Joskus kuvittelin, että olisin jokseenkin hyvä kirjoittamaan käsin. Mitä vielä, se oli todellinen harhaluulo. Tämä vuosi on osoittanut, että erilaisten kirjainten ja tekstausten teko ei todellakaan ole helppoa kuin heinän teko. Päinvastoin. Olen varmasti saanut hankittua useamman harmaan hiuksen kirjaimia pakertaessani, niissä kun on aina jokin pielessä - milloin ne ovat liian pieniä tai turhan suuria, milloin liikaa kursiivissa tai liian vähän.  

Se on kuitenkin varmaa, että kyseinen harjoittelu on hyödyllistä (vaikkei aina niin palkitsevalta tunnukaan). Nimittäin lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että käsin kirjoittaminen - tuo katoava luonnonvara - on äärettömän hyvää jumppaa aivoille. Siinä kun tarvitaan käden ja silmän tarkkaa yhteistyötä. Joten kirjain sulkeiset jatkukoon!


perjantai 13. tammikuuta 2017

Satumaista somistamista


Lapsuus betonilähiössä on kohdallani johtanut siihen, että minulla on loputon kauneuden ja koristeellisuuden nälkä. Ankeat, samalta näyttävät - kaiken kauneuden ja koristeellisuuden kieltävät elementtitalot - kasvattivat pienen tytön mielessä suunnattoman kaipuun kauneutta kohtaan. Tuo kauneuden nälkä saa ilmenemismuotonsa nykyään elämässäni lähes kaikkialla, joskus jopa hieman häiritsevässä määrin. 


Toisaalta, kauneutta voi luoda lähes mihin tahansa ja sitä voi joskus myös löytää odottamattomista paikoista. Visualistin opinnoissa (ja työssä) kauneus ei ole mikään mitätön sivuseikka, vaan sillä on oikeasti merkitystä, monessakin mielessä. Siksi nautinkin äärettömän paljon siitä, että lähes päivittäin saan nykyään harjoitella kauneuden toteuttamista eri muodoissaan niin koulussa kuin kotona. Somistaminen on minulle suorastaan elämäntapa.

Ehkäpä vielä joskus tulee aika, jolloin betonitaloja ruvetaan koristelemaan kauniilla betonista tehdyillä ornamenteilla. Uskonkin vakaasti, että Kaunis ympäristö (jos mikä) muokkaa ihmistä parempaan suuntaan. Kauneuden ei siis tulisi olla kiellettyä, vaan sallittua - oikeastaan ihan kaikkialla!



Taide - ehtymätön Kauneuden lähde


lauantai 19. marraskuuta 2016

Tule Joulu Hopeinen







Visualistiopiskelijan Unelmaprojekteihin kuuluu jouluikkunan rakentaminen myymälään. Pääsin toteuttamaan sellaisen ihastuttavaan Silverhome nimiseen sisustusliikkeeseen Turun keskustaan, yhdessä liikkeen avuliaiden työntekijöiden kanssa. Jouluikkunan suunnittelun lähtökohdaksi valikoituivat joululaulut - niistä kun syntyy sydämeen se aito joulutunnelma.

Hopeisen joulun kimmeltävästä tunnelmasta pääsee nautiskelemaan Silverhome myymälöissä Turussa ja Tampereella. 

Tervetuloa siis astumaan sisään Jouluun Hopeiseen!

keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Mielen Maisemia


Joskus joku maisema tai ympäristö voi todella osua johonkin sielun syvimpiin ytimiin. Silloin saattaa jopa nousta niskavillat pystyyn ja sydän lyödä ylimääräisiä, kiivaita lyöntejä. Niin kävi minulle Teijon ruukin alueella vieraillessani Silkkaa Satua retkellä, eikä sen maiseman muisto ole haihtunut mielestä, Tuskin koskaan haihtuukaan... 











tiistai 6. syyskuuta 2016

Elämän polkuja



Se tunne kun viimeinkin lukemattomien ja lukemattomien sivu- ja harhapolkujen jälkeen tietää löytäneensä sen "oman polkunsa" Elämässä - on kerrassaan sanoin kuvaamaton. Sitä oikeaa polkua kannatti etsiä, vaikkakin sen löytyminen alkoi tuntua jo lähes mahdottomalta ja erityisen epätoivoiselta, niin itsestä kuin läheisistäkin.

Sitä kannattaakin osata arvostaa, jos sen oikean polun löytää jo nuorena, se ei nimittäin ole mitenkään itsestään selvää elämässä...jotkut eivät sitä löydä koskaan, toiset ehkä hyvinkin vanhana. 

Minulle rakkaus kauniisiin asioihin ja vaikuttaviin visuaalisiin elämyksiin toimivat hyvinä suunnannäyttäjinä loputtomalta tuntuvalla matkalla. Nyt lopulta kuljen kepein askelin kohti tulevaisuuttani Visualistina. 


perjantai 22. heinäkuuta 2016

Satujen Saari






Punaista, valkoista, sinistä taivasta ja kirkasta merta. Wanhoja taloja, iloisia ihmisiä, rannalla leikkiviä lapsia, kukkaketoja, lampaita ja laiduntavia lehmiä. Kesäinen saaristo on kerrassaan valloittava. Ja aivan erityisesti vanha luotsisaari Högsåra - todellinen Satujen saari, missä jokaisen kulman takana olisi voinut sijaita Eemilin Kissankulma tai Pitkätossun Huvikumpu. Ja Farmors Café oli suorastaan ällistyttävä Herkuttelijan Paratiisi - Sinne on Satuseikkailijan päästävä uudelleen(ja useasti!)